Jättisuuri paperimassahämmennys
Kylläpäs se aika rientää... Pikkujoulukauden tofukinkkujen sulattelu sekä muut adventtiaikaiset tekosyyt ovat vieneet aikaa niin, etten ole ehtinyt sulattelemaan taidetta juuri nimeksikään. Mutta silloin, kun sulattelen, sulattelenkin kunnolla! Viimeisin elämykseni kulttuurigastronomian vatsaa vellovassa maailmassa oli nimittäin Oblivian esitystaiteellinen esitys Entertainment Island 2, joka esitettiin Kiasma-teatterissa.
Huonolla kulttuurinsulatuselimistöllä varustettu ihminen olisi saattanut joutua turvautumaan Samariniin tai keskiolueen, sillä tämä esitys tarjoiltiin taiteellisen raakana ja alkupaloina lipun hintaan kuului kierros Kiasman nykytaiteen näyttelyssä. Ja kyllähän siinä sai henkeä haukkoa, pakko tunnustaa. Vaikka kierros Kiasmassa olikin kyllä erittäin positiivinen yllätys ei siellä mitään eritteitä vatkattu tehosekoittimessa eikä kissojakaan tapettu! Ällistyttävintä tässä suurtaiteellisessa laitoksessa oli kuitenkin se, että unohdin katsoa, onko baarissa tarjolla olutta... Huolestuttava merkki siitä, että korkeakulttuuri saattaa korruptoida kadunmiehenkin, jos sille antaa liiaksi valtaa.
Entertainment Island 2 oli kolmen näyttelijän esitys, jotka eivät jatkuvasta, koko esityksen kestäneestä liikkumisestaan huolimatta tehneet juuri mitään. Tarina oli näyttelemisen sijasta pikemminkin kerrottu ja mielikuviteltu, vähän niin kuin kolme leikki-ikäistä olisi esittänyt toisen maailmansodan ratkaisuhetket hiekkalaatikolla. Katsojan mielikuvitus - ainakin minun mielikuvitukseni - oli lujilla, kun näyttelijät kertoivat englanniksi esittävänsä paperimassapäisiä hahmoja, jotka isossa, paperimassaisessa maailmassa viettivät milloin valtavia paperimassarantajuhlia, milloin soittivat isossa paperimassaviidakossa isoja paperimassaviidakkorumpuja tai käyskentelivät isot paperimassa-Rolexit kädessä muuten vain pitkin isoja paperimassapromenadeja. Paperimassa tuli varmaankin mainittua muutamia satoja kertoja esityksen aikana ja kyllä se alkoi vähän massalta jo maistuakin tunnin esityksen loppupuolella...
Koska Entertainment Island 2:ta ei enää esitetä, lienee hyvän työajan haaskausta koostaa siitä tarkempaa yhteenvetoa. Sen sijaan listaankin perinteikkääseen miestenlehtityyliin muutamia plussia ja miinuksia tästä elähdyttävästä hiippailukokemuksesta.
Jouko arvostaa:
+ Ajoittain, erityisemminkin alkupuolella, hauska esitys.
+ Kiasma-teatterin karun tunnelmallinen miljöö.
+ Lipun hintaan kuuluva kierros Kiasman nykytaiteen näyttelyssä.
+ Rohkea toteutustapa.
+ Sangen erikoinen kokemus.
Jouko mussuttaa:
- Kestoaan pitemmältä tuntuva esitys.
- Tarinan mielikuvituksellisuus ei välittynyt esitykseen ja katsojalle asti.
- Liian paljon paperimassaa...
Jouko
Teatterijouko
TeatteriJouko
TeatteriJouko is an unskilled workman and a perpetual youngster around the age of thirty. He's single and reasonably good-looking and naturally despises all sorts of athletic pursuits. He lives in Western Helsinki and is known to occasionally reek of old booze. The striking difference between him and other wonderful son-in-law candidates of his kind is that he has recently started to spend his time hanging around in theatres. To find out why, one does not need to be much of a detective. The reason is actually quite obvious: Jouko recently got to know that four out of every five theatre-goers are women. This suits him just fine, as well as another fact that he noted not a long time ago: many theatres also have a wine bar. As a man who has the gift for sniffing out easy money, Jouko then offered to write a weblog about his adventures in the elusive world of high culture.
Lately Jouko has started to become fascinated with theatre on a deeper level, not only as a place for meeting single women, and this feels a bit worrying… Is Jouko losing his touch as a streetwise male? Will he soon be visiting a beret boutique? It must be said that one of Jouko's many problems is multiple personalities. Occasionally, and especially after singing a few schnapps songs or at full moon, Jouko may start to speak Swedish. When he wakes up the next morning he rarely has any recollections of these moments, but according to the weblog, also the Swedish-speaking Jouko has also been spending time in theatres...