Kylläpäs se aika rientää... Pikkujoulukauden tofukinkkujen sulattelu sekä muut adventtiaikaiset tekosyyt ovat vieneet aikaa niin, etten ole ehtinyt sulattelemaan taidetta juuri nimeksikään. Mutta silloin, kun sulattelen, sulattelenkin kunnolla! Viimeisin elämykseni kulttuurigastronomian vatsaa vellovassa maailmassa oli nimittäin Oblivian esitystaiteellinen esitys Entertainment Island 2, joka esitettiin Kiasma-teatterissa.
Huonolla kulttuurinsulatuselimistöllä varustettu ihminen olisi saattanut joutua turvautumaan Samariniin tai keskiolueen, sillä tämä esitys tarjoiltiin taiteellisen raakana ja alkupaloina lipun hintaan kuului kierros Kiasman nykytaiteen näyttelyssä. Ja kyllähän siinä sai henkeä haukkoa, pakko tunnustaa. Vaikka kierros Kiasmassa olikin kyllä erittäin positiivinen yllätys ei siellä mitään eritteitä vatkattu tehosekoittimessa eikä kissojakaan tapettu! Ällistyttävintä tässä suurtaiteellisessa laitoksessa oli kuitenkin se, että unohdin katsoa, onko baarissa tarjolla olutta... Huolestuttava merkki siitä, että korkeakulttuuri saattaa korruptoida kadunmiehenkin, jos sille antaa liiaksi valtaa.
Entertainment Island 2 oli kolmen näyttelijän esitys, jotka eivät jatkuvasta, koko esityksen kestäneestä liikkumisestaan huolimatta tehneet juuri mitään. Tarina oli näyttelemisen sijasta pikemminkin kerrottu ja mielikuviteltu, vähän niin kuin kolme leikki-ikäistä olisi esittänyt toisen maailmansodan ratkaisuhetket hiekkalaatikolla. Katsojan mielikuvitus - ainakin minun mielikuvitukseni - oli lujilla, kun näyttelijät kertoivat englanniksi esittävänsä paperimassapäisiä hahmoja, jotka isossa, paperimassaisessa maailmassa viettivät milloin valtavia paperimassarantajuhlia, milloin soittivat isossa paperimassaviidakossa isoja paperimassaviidakkorumpuja tai käyskentelivät isot paperimassa-Rolexit kädessä muuten vain pitkin isoja paperimassapromenadeja. Paperimassa tuli varmaankin mainittua muutamia satoja kertoja esityksen aikana ja kyllä se alkoi vähän massalta jo maistuakin tunnin esityksen loppupuolella...
Koska Entertainment Island 2:ta ei enää esitetä, lienee hyvän työajan haaskausta koostaa siitä tarkempaa yhteenvetoa. Sen sijaan listaankin perinteikkääseen miestenlehtityyliin muutamia plussia ja miinuksia tästä elähdyttävästä hiippailukokemuksesta.
Jouko arvostaa:
+ Ajoittain, erityisemminkin alkupuolella, hauska esitys.
+ Kiasma-teatterin karun tunnelmallinen miljöö.
+ Lipun hintaan kuuluva kierros Kiasman nykytaiteen näyttelyssä.
+ Rohkea toteutustapa.
+ Sangen erikoinen kokemus.
Jouko mussuttaa:
- Kestoaan pitemmältä tuntuva esitys.
- Tarinan mielikuvituksellisuus ei välittynyt esitykseen ja katsojalle asti.
- Liian paljon paperimassaa...
Jouko